Kolumni: Kohti aktiivisempaa asukasvaikuttamista

Nuorisoparlamentti on hyvä esimerkki niin sanotusta osallistuvasta budjetoinnista. Sama käynnistyy Loimaalla nyt laajemminkin. Kaupungin budjettiin on varattu 10 000 euroa asukkaiden ideoimille hankkeille. Tarjolla on uusi mahdollisuus oman elinympäristön kehittämiseen. Toivon laajaa kiinnostusta ja runsasta osanottoa. Kun alkuun päästään, pidän tärkeänä, että osallistuvan budjetoinnin määrärahaa voidaan korottaa. Sama toive koskee nuorisoparlamentin käytössä olevaa rahaa. 

Kuntalaki edellyttää, että kunnan asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Keskeinen vaikuttamistapa on kuntavaalit, mutta se ei ole eikä tietenkään pidä olla ainoa. Loimaalla osallistamisen tavoista on ollut käytössä asukaskyselyt muun muassa kuntastrategiaa tehtäessä, asukasillat budjettia valmisteltaessa ja kyläkuulemiset kouluverkkoa uudistettaessa. Asukasvaikuttamista ovat myös kuntalaisten suorat yhteydenotot päättäjiin ja virkamiehiin. Ne ovat aina tervetulleita, samoin kuin adressit tärkeinä pidetyistä asioista.

Elokuussa alkavalla uudella valtuustokaudella Loimaalla on valtuutettuja nykyisen 43 sijaan 37. Valtuutettujen määrän laskiessa on asukkaiden osallistumisen mahdollisuuksia entisestään tehostettava. Uusia digitaalisia sovelluksia on otettava rohkeasti käyttöön vanhojen tapojen rinnalle. Kokeiluun pitäisi ottaa esimerkiksi asukasraatien kuulemiset. Asukkaiden osallistaminen tulee olla nykyistä säännöllisempää ja suunnitellumpaa. Kehittämistä on myös kuntalais- ja valtuustoaloitteiden tehokkaassa käsittelyssä. Tärkeää on, että kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien kuuleminen mielletään koko kaupungin organisaatiossa sisäänrakennetuksi toimintatavaksi, jonka muotoja aktiivisesti kehitetään.

Tarja Mäki-Punto-Ristanen
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Loimaan Lehdessä 11.5.2021